Suomessa elää edelleen sukupolvi, joka muistaa, kuinka kotipihalla juoksi vapaana lasten lisäksi kotitilan eläimiä.

Monesta perheestä löytyi oma lehmä, josta lypsettiin maito sekä muutamia kanoja, joista saatiin munia. Näillä taattiin perheelle edes jotain syötävää, tai vastaavasti vaihdettavaa muihin tarpeisiin.

Varsinkin maaseudulla niin sanottuja kotikanoja löytyy edelleen, vaikka ne harvinaisempia ovatkin. Syyt ovat tietysti vuosien aikana muuttuneet, ja nykyään kanoja saatetaan ottaa perheen pienempien iloksi ja hoidettavaksi. Kanat ovat helppohoitoisia varsinkin kesäaikana, jolloin vapaana ollessaan ne löytävät riittävän ravinnon itse. Usein kuulee, että missä kana, siellä myös kukko. Piirretyissä kukko kiekuu aina juuri ennen auringonnousua, ja tämä tarina on tosi myös pienellä kotifarmilla Teuvalla Äystön kylässä.

Äystön kylässä sijaitsevalla asuntoalueella kukko – tai tässä tapauksessa kukot – mittelöivät aamuvarhaisesta kiekumistaidoillaan. Laulamisen tarkoitus ei kuitenkaan ole enää herättää talon asukkaista askareille, sillä neljän kukon ja viidentoista kanan hoitaminen ei mene työnteosta. Suurempi ja luontaisempi tarkoitus kukoilla on herättää kanalan asukkaat päivän puuhiin, eli munimaan.

Vuonna 1998 vanhan ajan kökkähengellä rakennetun maakanalan tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollut tuotannollinen, vaan kanat ja kukot ovat olleet talossa asuvien lasten ja lastenlasten iloksi hankittuja.

Kanala on rakennettu niin tiiviiksi, että eläimet pärjäävät siellä hyvin myös talven, sillä kovillakaan pakkasilla sisälämpötila ei mene pakkasen puolelle.

Kanalassa vallitsee tarkat säännöt

Kanan sanotaan munivan yhden munan vuorokaudessa. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Viidentoista kanan kanalassa, kuten tässä tapauksessa, voi odottaa päivittäin kerättäväksi 6-7 munaa. Munan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on monia. Ravinnolla on luonnollisesti suuri merkitys, mutta toinen vaikuttava tekijä on kanojen munintarytmi, joka vaihtelee pitkälti vuodenaikojen mukaan. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kerättävää löytyy sitä mukaa lisää, kun valon määrä lisääntyy.

Kanoilla on tiukka arvojärjestys eli niin sanottu nokkimisjärjestys. Tämä näkyy kaikkien selvimmin kanojen ruokinta- ja nukkumistilanteissa; nokkimisjärjestyksessä ylimpänä olevat syövät ja nukkuvat omilla paikoillaan. Yleensä tämä tapahtuu kukon välittömässä läheisyydessä. Kanat osaavat olla todella julmia, ja alempiarvoiset yksilöt oppivat kantapään kautta paikkansa hierarkiassa. Terävät nokan iskut väärässä paikassa olevaan ovat arkipäivää kanalassa.

Äystön kylässä sijaitsevan kanalan välittömässä läheisyydessä voi kesäisin nähdä niin kutsutun hautovan kanan.

Hautomalla lisää väkeä kanalaan

Hautova kana makaa muniensa päällä keskimäärin kolme viikkoa, ennen kuin poikaset, tuttavallisemmin tiput, syntyvät.

Hautominen tapahtuu yleensä eri paikassa kuin missä muut kanat ovat, sillä hautojan täytyy saada olla rauhassa. Paras ja luontaisin keino tämän onnistumisessa on, että kana päästetään irti. Tällöin kana saa munia esimerkiksi puun alle hyvään suojaan, jossa se pääsee hautomaan munia itsenäisesti. Muussa tapauksessa kana laitetaan pienempään häkkiin, jossa on pesä ja valmiina noin 8-12 munaa.

Hyvät lukijat. Suosittelen vahvasti, että otatte pihapiiriinne muutaman kanan, jos se vain on mahdollista. Ne ovat verrattomia seurattavia ja helposti hoidettavia. Talvipaikkoja ottamallesi kesäkanalle löytyy muun muassa Teuvan Äystön kylästä, jossa kesää ja täyttä vapautta odottaa neljä kukkoa ja viisitoista kanaa.

Kana ei tykkää stressistä

Kana tarvitsee viihtyäkseen jatkuvaa puuhaa. Maan kuoputus ja sieltä löytyvät syötävät ovat kanan lempipuuhaa. Kanan täytyy tuntea olevan turvassa, sillä stressi voi pahimmassa tapauksessa tappaa kanan. Ainakin sen munintaan sillä on suuri merkitys, sillä stressaava kana ei pysty muodostamaan kananmunaan kovaa kuorta. Muista siis huolehtia, että kanalla on stressitön elämä.

Juha-Matti Kiviluoma

Penkkiurheilun harjoitusmäärät kansainvälistä kärkitasoa.

Privacy Preference Center